Kuka: Marko Tuomas Pänkälä
Sotilasarvo: Sotilasmestari (res)
Motto: ”Jokainen on oman elämänsä seppä”
Syntymäpaikka: Keitele
Asuinpaikka: Seinäjoki
Koulutukset:
– Merkantti
Työura:
– Myyjä / Asko Oy
– Yrittäjä
– Matkapuhelinosaston vastuumyyjä / T&T Oy
– Myyntipäällikkö /J. Rinta-Jouppi Oy
Perhesuhteet: Vaimo Anne sekä 13 -vuotias Parson tyttökoira Xena.
Harrastukset:
Joku on joskus sanonut minulle, että ”Sinulla on harrastuksia enemmän kuin laki sallii”. Yritän tässä parhaani mukaan ”niputtaa” osan niistä ja mielestäni mahdollisesti tärkeimmät. Kotiympäristössä tehtäviini on kuulunut jo kahdeksan vuoden ajan 1800 -luvun talon sekä sen pihaympäristön restaurointia vanhaa kunnioittaen. Talon kunnostusvaiheet alkoivat aluksi kartoituksella sekä mitä voi ja kannattaa tehdä ilman liiallista purkuintoa vaalien vanhoja materiaaleja sekä työvaiheita. Päivätyön ohessa saatiin vaimon kanssa restaurointi lähes valmiiksi ja päästiin lopuksi muuttamaan nykyiseen taloomme vuonna 2020. Talon kunnostuksen ohella muut harrastukset jatkuivat lähes normaaleina ja siihen kuului ehdottomasti maanpuolustustyö eri organisaatioissa, koulutustoiminta sekä veteraanityö.
Mennään ajassa taaksepäin, aina Alavudelle ja 70-luvun lopulle sekä siitä jatkumona koko 80-luvulle. Tuona kyseisenä aikana sain kohdaltani varmasti parhaan mahdollisen kosketuksen taiteisiin sekä sen merkitykseen. Etuoikeutetusti sain tutustua naapurissani asuvaan taiteilija Voitto ”Vode” Kantokorpeen, jonka työskentelyyn sain tutustua tuona kyseisenä aikana erittäinkin läheltä. Sain hänen opastuksellaan tehdä mm. mitaleita Urho Kekkosesta ja muista kuuluisuuksista sekä oppia maalaustaiteesta ja sen syvimmän merkityksen. Tulen aina muistamaan Voden työhuoneen pellavaöljyn, öljyvärimaalien, maalauspohjien sekä tärpätinhajuisten puhdistusriepujen tuoksun saaden niistäkin rokotteeni omaan tekemiseen sekä kiinnostukseeni taiteita kohtaan.
Muutettuani Seinäjoelle nykyisen vaimoni luokse, taiteen tekeminen jatkui osaltani aina kun siihen oli mahdollisuus sekä laajensin samalla eri materiaalien käytön sekä työstötapojen muotoja. Taide on moninaista ja se puhuttelee meitä kaikkia eri tavalla ja siksi se onkin yhdistävä voimavara, tuoden eri aikakausina omat taidesuuntauksensa sekä alakulttuurinsa.
Kiinnostukseni aiheena on ollut samalla Heraldiikka ja sen tuomat lainalaiset rajaukset kiteyttämällä asiat historialliseen muottiin mahdollisimman pelkistetysti. Töitäni on ollut näyttelyissä ja kuulun Suomenselän Taiteilijaseuraan ja vuosien varrella olen suunnitellut eri yhteisöille logoja sekä mm. Seinäjoen Sotilaspiirin Killalle ansioristin, logon sekä arvokkaimpana tuleville sukupolville Seinäjoen Sotilaspiirin muistomerkin Itikanmäelle.
Digitaalinen media ja sen erikoistarpeet ovat taidemuotona luovan työskentelyn sekä editoimisen kautta tuoneet minulle uusia ulottuvuuksia kuvallisen tarjonnan lisäksi nykypäivään.
Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Varusmiesajan loppupuolella minua pyydettiin jäämään töihin Puolustusvoimille mutta ajatukseni oli lähteä mahdollisimman nopeasti YK- palvelukseen ja jätin tuon kortin käyttämättä silloin, joka jäi tavallaan harmittamaan minua. Kotiuduttuani varusmiespalveluksestani naapurini ja hyvä ystäväni sanoi minulle ”Hyviä kersantteja tarvitaan maanpuolustuskentässä sekä reservissä” ja kaverini isä Eero Kirmanen sai minut näin jäseneksi Alavuden Reserviläisiin.
Nykyinen vaimoni toi minut Seinäjoelle ja muuton sekä YK-palveluksen jälkeen meni muutamia vuosia, kunnes 2000-luvun alun aikaan minua pyydettiin esittäytymään Seinäjoen Reserviläisten johtoryhmälle ja siitä lähti sitten taipaleeni hallitustyöskentelyyn sekä eri tehtävien ja toimikuntien vetovastuusta reserviläisten hyväksi. Seinäjoen Reserviläisten hallituksessa olen toiminut puheenjohtajana, sihteerinä, jäsentoimikunnan puheenjohtajana, ampumavastaavana, ampuma-asekouluttajana sekä tälläkin hetkellä varapuheenjohtajana.
Seinäjoen Sotilaspiirin Killan hallitukseen tuli kutsu vuonna 2018 ja olen toiminut siellä sihteerinä sekä rahastonhoitajana vaalien Sotilaspiirin historiaa sekä kiltaperinteitä Maanpuolustuskiltojen Liiton alaisuudessa, jolla on tänä vuonna 60-vuotisjuhlavuosi. Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys kutsui minut hallitukseen tänä vuonna ja toimin siellä varapuheenjohtajana sekä hallituksen jäsenenä, vaalien vapaussotiemme arvokasta perintöä tuleville sukupolville.
Toimin Suojeluskunta- ja Lotta Svärd- museon Tuen toiminnantarkastajana sekä muissa maanpuolustuksen tukevissa elimissä, tuoden kirkkaana nyky- sekä tuleville sukupolville veteraaniperinnön merkitystä vapaasta ja itsenäisestä Suomesta!
