Vuosikausia kestänyt yhteistyö tuotti arvokkaan tuloksen. Tykistö sai oman muistomerkkinsä Kiteen Mustalammelle paikalle, josta läpimurtohyökkäys Karjalan takaisin saamiseksi alkoi 80 vuotta sitten. Muistomerkin paljastusjuhlia vietettiin 11.7.2021.
Aallon patteriston perinnetoimikunta tunsi velvoitteekseen tykistön muistomerkin aikaansaannin, koska se on jo 40 vuotta toiminut aktiivisesti veteraanien perinteen vaalimiseksi. Innoittajina olivat eteläpohjalaiset jalkaväkiyksiköiden perinneyhdistykset ja Kiteen Rajakilta ry puheenjohtajansa rajamajuri evp Timo Päivisen johdolla. Yhteistyö sai nyt päätöksensä patsaskiveen hakatuin muistolausein.
Patsaan paljastusjuhlaan osallistui bussillinen aaltolaisia perinneaktiiveja 10.-11. 7. 2021. Heistä useimmat olivat Aallon patteristossa taistelleiden sotilaiden jälkeläisiä toisessa polvessa. Motiiveina heillä oli astella isiensä jalanjäljillä samoissa maisemissa, joista isät 11.7.1941 olivat oikeutettuun hyökkäykseensä lähteneet talvisodassa ryöstetyn Karjalan palauttamiseksi.
Taustoja 80 vuoden takaiseen tilanteeseen
Menomatkalla Kiteelle bussissa oli hyvää aikaa keskittyä siihen asiataustaan, jonka johdosta muistomerkkiä mentiin maan toiselle laidalle paljastamaan. Yleisesti tiedostettu tosiasia oli, että talvisodan suruliputettu rauha ei kumpaakaan osapuolta tyydyttänyt, vaan sodan lopputulos jäi kytemään. Suomi menetti oikeudettomasti Karjalan. Toisaalta Neuvostoliittokaan ei päässyt tavoitteeseensa eli Suomen valloittamiseen Baltian maiden mallin tapaan.
Juhlamatkalle osallistuneille perinneyhdistyksen jäsenille sotahistoria noilta osin oli jo aikaisempien opintomatkojen ja seminaarien ansiosta tuttua, mutta evl evp Simo Järvi selvensi bussissa vielä yksityiskohtaisesti taustoja jatkosodan hyökkäykselle. Seikkaperäistä tietoa noista ajoista on luettavissa perinnetoimikunnan perustajan Martti Ulkuniemen teoksesta: ”Tykistö taistelussa”. Simo Järvi oli koostanut siitä tietoiskun matkalaisille. Siitä otteita ohessa.
-Neuvostoliiton rajaloukkausten ja ilmahyökkäysten johdosta Suomi katsoi kesäkuun lopulla 1941 olevansa jälleen sodassa itäisen naapurinsa kanssa, siis jo ennen Kiteeltä käynnistettyä hyökkäystä. Keskeiseksi tavotteeksi otettiin menetettyjen alueiden palauttaminen Suomelle. Päätös liikekannalle panosta tehtiin 17. kesäkuuta 1941. Suomen hyökkäyssuunitelma sisälsi ensimmäisessä vaiheessa etenemien Sortavalan suuntaan. Tällä haluttiin luoda edellytykset Karjalan kannaksella suoritettaville sotatoimille. Hyökkäys alkoi heinäkuun 10. päivän iltana klo 20.00. Vastassa oli useampi puna-armeijan divisioona.
-Ilmajoella perustettiin jo 18.6.1941 alkaen 19. Divisioonaan kuulunut III/KTR 10. Komentajaksi määrättiin Paul Georg Aalto ja patteristoupseeriksi Otto Vehviläinen. Komentajan tarkastaessa patteriston 21.6. se oli täysin sodanajan valmiudessa. Kansanopistolla perustetun 7. patterin päällikkönä toimi Ilmari Talvitie ja 8. patterin päällikkönä Martti Ulkuniemi. Luoman kansakoululla perustetun 9. patterin päällikkönä toimi Teppo Korte. Tykkikalustona oli 12 kappaletta 75 K 17 kanuunaa vuodelta 1917. Henkilöstöä oli 29 upseeria, 134 aliupseeria ja 429 tykkimiestä, yhteensä 592 miestä. Hevosia oli noin 200, koska patteristo oli hevosvetoinen.
Komentajansa nimen perusteella patteristo tunnettiin siitä lähtien Aallon patteristona. Se siirrettiin 26.6. 1941 Ilmajoelta rautateitse Punkaharjulle. Sieltä se suoritti 105 kilometrin pituisen jalka-, pyörä-, hevos- ja automarssin Kiteelle, jonne se saapui kuunvaihteessa. Patteristolla oli mukanaan seitsemän päivän muona ja rehut sekä kaksi tuliannosta ampumatarvikkeita. Kiteellä patteristo siityi tuliasemiin aivan rajan läheisyyteen Mustalammen maastoon. Hyökkäyskäsky annettiin 10.7. 1941. Rajakylän asukkaille oli jo aamulla jätetty jäähyväiset.
Samalle Mustalammen alueelle pystytettin nyt 80 vuotta sen jälkeen Tykistön muistomerkki, jonka paljastustilaisuuteen nyt oltiin matkalla. Bussissa matkusti myös Ilmajoen Korsuveljet – kuoro, jolla matkan aikana oli useita esityksiä viikonlopun eri tapahtumissa.
Arvovaltainen kutsuvierasjoukko kunnioitti paljastusjuhlaa
Aallon patteriston retkeläisryhmä osallistui kahden päivän aikana useisiin tapahtumiin rajan tuntumassa. Tohmajärvellä vierailtiin kurikkalaisen Rs Patteristo 1:n muistopatsaalla Tohmajärvellä laskemassa kukat naapuripatteriston muistomerkille. Yhteinen illanvietto vietettiin Kiteen Rajakilta ry:n isännöimänä killan kesärannassa. Laskettiin seppele ennen varsinaista paljastusjuhlaa myös Kiteen kirkon juurella sijaitsevalle muistopatsaalle, jolla paikalla 512 kaatunutta eteläpohjalaista sodan alussa oli saanut väliaikaisen hautansa ennen siirtoa kotiseudun multiin.
Tykistön muistomerkin paljastustilaisuuden arvokkaan ohjelman valmistelusta ja seremonioista vastasi yhteistyökumppani Kiteen Rajakilta ry Timo Päivisen johdolla. Juontajana toimi evl evp Ossi Pirhonen ja avaajana opetusneuvos Heikki Pirinen, jolla oli rajakylällä kasvaneena koskettavia tarinoita kerrottavanaan pidetyistä eteläpohjalaisista reserviläisistä, jotka 80 vuotta sitten hänen kotikylällään olivat valmistautumassa hyökkäykseen.
Tervehdyksiä esittivät ja puheita pitivät muistopatsaan äärellä Kuopin hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen, Tykkimiehet ry:n puheeenjohtaja Kari Vilamo, tykistön tarkastaja eversti Pertti Holma, Ilmajoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Ahti Ranto ja Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen.
Muistomerkin Kiteen kaupungille luovutti Ilmajoen kunnan puolesta Ahti Ranto. Hänen paappansa oli aikoinaan palvellut myös KTR 10 – joukoissa, joten Ranto itsekin tunnustautui ylpeänä ”aaltolaiseksi”. Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen lausui tyytyväisyytensä siitä, että yhteistyö 500 kilometrin päässä sijaitsevan Ilmajoen kanssa oli hankkeen aikana sujunut hienosti.
Yhteistyöpalavereissa osapuolten kesken oli vallinnut todellinen asevelihenki. Hankevetäjä Timo Päivinen teki istunnoista pöytäkirjat piirun tarkkuudella. Niitä myös noudatettiin.
Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen tuntui tervehdyssanoissaan tuntevan hyvin tykistön merkityksen jalkaväen tukena hyökkäyksen aikana. Hän piti tärkeänä valmiuden pitämistä kaiken varalta. ”Viisas varautuu”, puhemies painotti, vaikka patsaan äärellä tehdään nyt rauhantyötä.
Juhlatilaisuutta puheineen jatkettiin Kiteesalilla lounaan jälkeen. Tunnustuksia hyvästä yhteistyöstä jaettiin puolin ja toisin. Aallon patteriston perinnetoimikunnan edustajat luovuttivat kiteeläisille yhteistökumppaneilleen kauhavalaisia suojeluskuntapuukkoja. Olihan suojeluskuntien antamalla sotilaskoulutuksella ollut ratkaiseva merkitys maamme vapaussodissa.
Muistomerkin aikaansaanti vaati toteuttajilta määrätietoista työtä
Aallon patteriston perinnetoimikunta tarttui patsashankkeeseen isokyröläisten jalkaväen perinneaktiivien innostamana kolmisen vuotta sitten. Tykistön muistomerkki silloin vielä Kiteen rajamaisemista puuttui. Lisää pontta antoi Kiteen Rajakillan puheenjohtajan Timo Päivisen kannustus. Hän teki ansiokasta työtä paikkakunnallaan asian eteen.
Päiviselle hankevetäjänä tykistön muistomerkki oli jo neljäs patsashanke lähiseudullaan, joten rutiinia asioiden hoitoon oli jo kertynyt. Paikallisen maanomistajan hän sai puhuttua lahjoittamaan paikan patsaalle. Kun aaltolaiset päättivät ottaa hankkeen vastaan, kiteeläiset tasoittivat patsaalle paikan Mustalammen tienristeykseen. Paikallinen Rudus Oy työsti muutaman tonnin painoisen kivenlohkareen patsaaksi.
Aaltolaiset puolestaan suunnittelivat ja teettivät patsaan kylkeen metallilaatan, johon tekstiksi tuli: ”On isät täällä taistelleet. Me kiitämme, kunnioitamme ja muistamme”. Muistamme nuo kolme sanaa arvoisan presidentimme muistosanoista viimeisen Marskin ritarin muistotilaisuudesta.
Perinnetoimikunta hankki parisenkymmentä tukijaa hankkeelle, jotta kustannukset saatiin peitettyä. Tarvittava summa kertyi suhteellisen pienistä puroista, josta jokaisesta perinnetoimikunta lausuu kiitoksensa. Muistomerkkihanke oli siis tulos pyyteettömästä yhteistyöstä, jossa kannustimena oli veteraanien muiston kunnioittaminen.
Matti Latvala