Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4. syyskuuta. Rauha oli virallisesti määrätty alkamaan 4. syyskuuta, mutta sodan äänet vaikenivat monin paikoin vasta 5. syyskuuta 1944.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ovat muistaneet joka vuosi rauhan saapumista laskemalla seppeleen aakkosjärjestyksessä vuorollaan maakunnan jokaiselle sankarihautausmaille. Tällä kertaa vuorossa oli Nurmon kaunis enkelipatsaan suojelema sankarihautausmaa.
Sotaa seuraa aina rauha
Muistohetken juhlapuhujaksi oli kutsuttu professori Kari Hokkanen. Hokkasen rauhallista puhetta oli miellyttävää kuunnella. Hokkanen kertasi puheessaan historiaa kiteyttäen viisaasti: ”Eihän sota koskaan ole päämäärä. Sen päämäärä on sotaa seuraava rauha. Sota on joskus väistämätön, mutta aina on syytä tehdä kaikki mahdollinen, että se voitaisiin välttää. Menettämättä kuitenkaan arvokkainta; Isänmaan ja sen kansalaisten vapautta, oikeutta elää rauhassa. Jokaisen sodan tärkeimmän opetuksen tulisi olla, ettei se saisi enää koskaan toistua.”
Muistohetkeen saapuneet kuulijat saivat maltillisen tyylin omaavalta Hokkaselta hyvän kertauksen myös maamme poikkeuksellisesta tavasta tuoda kaatuneiden
ruumiit tai niiden jäännökset oman kotiseurakunnan hautausmaalle, yleensä arvokkaalle paikalle lähelle kirkkoa perustettuun erityiseen sankarihautausmaahan.
Oli hienoa kuunnella selkeää ja johdonmukaista esitystä sodan kalliista hinnasta ilman tämän ajan tiedotusvälineistä tuttua ajankuvalle ominaista kiihkoa ja paatosta. Kari Hokkasen rehellinen puhe oli omiaan tekemään kunniaa rauhan muistoa vaalivaan tilaisuuteen.
”Hyvät kuulijat, tämä päivä, syyskuun neljäs on päivä, jolloin jatkosodan aselepo päätti viimeisen verenvuodatuksen idän suunnalla. Sieltä hyökkääjä oli vuosisatojen aikana tullut monta kertaa ja olihan sinnekin useamman kerran hyökätty, viimeksi hakemaan hyvitystä talvisodan vääryydestä, kuten jatkosodan nimikin kertoo. Jo 82 vuoden ajan on itärajamme saanut olla rauhan raja epäilemättä siunaukseksi sen kummallekin puolelle.” – Hokkanen totesi.
Kunnioittava tilaisuus
Nurmon sankarihautausmaalla järjestettyä muistotilaisuutta oli tullut seuraamaan ilahduttavan monta kuulijaa. Sotasukupolven uhrauksia isänmaan eteen ei ole unohdettu. Nurmon sankarihautausmaalle on siunattu 147 nurmolaista, valtaosin nuoria miehiä, joiden elämä katkesi isänmaata puolustettaessa. Paikalla olivat sotaveteraanien ja sankarivainajien mittaamattoman arvokkaan työn muistoa vaalimassa seurakunnan ja reserviläisjärjestöjen lisäksi myös perinnetyöhön keskittyvä Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys. Seppeleet laskettiin Nurmon sankarihautausmaan enkelipatsaalle Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ja Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen toimesta. Lisäksi Nurmon kappeliseurakunta laski oman seppeleensä Karjalaan jääneiden muistomerkille. Seinäjoen reserviläisjärjestöjen asettama kunniavartio sankarihautausmaan enkelipatsaan molemmin puolin muistutti konkreettisesti siitä, että jokainen sukupolvi on vuorollaan vastuussa isänmaan puolustamisesta.
Kuva: Jani Syvänen
Totuimme rauhaan
Juhlapuhuja professori Kari Hokkanen päätti puheensa toivoen siunausta ja rauhaa maallemme ja kansallemme. ”Totuimme ajatukseen, että niin on aina oleva. Tänään tiedämme, että niin ei välttämättä olekaan. Samalla kun osoitamme kunnioitusta ja kiitollisuutta täällä lepääville isänmaan ja lähimmäistensä puolesta kalliin henkensä antaneille sankareille, toivomme Kalervo Kallion sankaripatsaan nimen sanoin siunausta ja rauhaa maallemme ja kansallemme.” – totesi Kari Hokkanen päättäen puheensa.
Sellaista siunausta ja rauhaa, varmasti meistä jokainen tässä ajassa toivoo.
Kiitos kaikille tilaisuuteen monin eri tavoin osallistuneille.
Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Videotallenne muistotilaisuudesta on katsottavissa: